SOITA MEILLE JA KYSY LISÄÄ: +358 9 8561 7177

Lämpöpumput 2020-luvun ympäristöteko

Julkaistu 8.2.2021 08:29

Jukka Holopainen
Johtaja, ylläpito ja aluetoiminnot

Lämpöpumppuja asennettiin vuonna 2020 arvioilta 100 000 kappaletta ja kokonaisinvestointi lämpöpumppuihin oli yli 600 miljoonaa euroa. Ilmalämpöpumput alkoivat yleistyä 2000-luvulla, ilmalämpöpumppuja aloitettiin käyttämään tilojen jäähdyttämiseen ja lämmittämiseen. Ilmalämpöpumput ovat yksinkertainen asentaa ja toimii hyvin yleensä paikallissäädöllä. Lämpöpumppujen asennus on iso ympäristöteko, jota ei ole isosti uutisoitu. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen mukaan Suomeen asennettujen lämpöpumppujen lämmitystuotanto vastaa 15%:a asunto- ja palvelurakennuskannan lämmityksestä.

Lämpöpumpun toiminta perustuu, että kompressorissa tehdyn työn avulla siirretään lämpöä matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Lämpöpumpuissa tapahtuvassa kiertoprosessissa kylmäaine höyrystyy ja lauhtuu. Yksinkertaisesti lämpöpumppuun annetaan noin yksi yksikkö sähköä ja vastineeksi saadaan noin kolme yksikköä lämpöä. Lämpöpumppujen tehokkuutta määrittää lämmityksessä valmistajan ilmoittama lämpökerroin ja jäähdytyksessä kylmäkerroin. Lämpöpumppuja jaetaan karkeasti viiteen segmenttiin, jotka ovat maa-, poistoilma-, ilmavesi- ja lauhdelämpöpumppu sekä omakotitaloistakin tuttu ilmalämpöpumppu.

Maalämpöpumppuissa maaperä toimii lämmönlähteenä. Maalämpöpumppuihin yleensä porataan yksi tai useampia kaivoja, joiden maaperän lämpöä hyödynnetään lämpöpumpuissa. Maalämpöpumppuja on aloitettu käyttämään suuremmissa kiinteistöissä. Maalämpö on hyvä vaihtoehto uudisrakentamisessa tai lämmitystapamuutoksen yhteydessä. Kaukolämpö, sähkö- ja öljylämmityskohteisiin kannattaa teettää lämmitystapaselvitys, jossa lasketaan vaihtoehtoisen lämmitysmuodon kannattavuus.

Poistoilmalämpöpumpuissa (PILP) energian lähteenä toimii rakennuksesta hukkaan heitetty poistoilma. PILP tarvitsee toimintaan jatkuvan poistoilmavirran. Tyypillisesti PILP:jä käytetään omakotitaloissa ja vanhemmissa asuinkerrostaloissa.

Ilmavesilämpöpumppu käyttää hyödyksi ulkoilman lämmitysenergiaa. Ilmavesilämpöpumppua voidaan käyttää vesikiertoisessa lämmitysverkossa ja käyttöveden lämmittämiseen. Oikein valitulla ilmavesilämpöpumpulla voidaan nykyään tuottaa satojen kilowattien teholla korkealämpöistä vettä (jopa 65 °C) vielä pakkaskeleilläkin. Tämän ansiosta se soveltuu hyvin korvaavaksi lämmönlähteeksi esimerkiksi öljylämmitykselle. Ilmavesilämpöpumput lämmityksen energian tuotto heikkenee kovemmilla pakkasilla ja tällöin joudutaan lämmittämään vaihtoehtoisella lämmitysmuodolla. Ilmavesilämpöpumppu on investointina houkutteleva.

Lauhdelämpöpumput ottavat lämmitysenergiaa kiinteistöiden hukkalämmöstä. Tyypillisesti kiinteistön hukkalämpöä tulee kiinteistön kylmäjärjestelmistä, datasaleista tai muusta kiinteistön tai prosessin aiheutuvasta hukkalämmöstä. Lämpöpumppu pystyy hyvin käyttämään hukkalämpöä, kunhan hukkalämpövirta on jatkuvaa. Kaupan kylmäjärjestelmistä ja datasaleista saadaan kannattavia investointeja.

Omakotitaloista tuttuja ilmalämpöpumppuja voidaan käyttää myös toimistokiinteistöissä. Yhdellä ulkoyksiköllä voidaan palvella useita tiloja kiinteistössä. Alkuinvestoinniltaan ilmalämpöpumppu on edullinen ratkaisu niin lämmittämiseen kuin jäähdyttämiseen.

Suomessa on vielä paljon kiinteistöjä, joiden päästöt ovat korkeat. Hukkalämpöä on nykyteknologialla huomattavasti helpompi hyödyntää. Energiakatselmuksen avulla kiinteistön omistajat saavat kattavasti tietoa, mikä on fiksuin tapa hoitaa kiinteistöjen lämmitys sekä jäähdytys vähäpäästöisesti ja energiatehokkaasti.

 

Artikkelissa mainitut palvelut