SOITA MEILLE JA KYSY LISÄÄ: +358 9 8561 7177
Julkaistu 17.9.2019 08:15
”Olemme huomanneet, että moni yritys on jättänyt pakollisen energiakatselmuksen aivan viime tinkaan. Teemme parhaillaan useampaa suuren yrityksen energiakatselmusta. Suurin osa yrityksistä ehtii kuitenkin saada katselmukset tehtyä ennen joulukuun 5. päivän määräaikaa”, EcoRealin teknologiajohtaja Antti Mäki kertoo.
Energiaviraston yli-insinööri Juha Toivanen vahvistaa havainnon oikeaksi.
”Kyllä näin on. Tarkastuksissamme olemme lisäksi huomanneet, että noin 11 prosenttia tarkastamistamme yrityksistä on jättänyt katselmuksen kokonaan tekemättä”, Toivanen sanoo.
Suuren yrityksen energiakatselmukset muuttuivat pakollisiksi 2015, kun uusittu energiatehokkuuslaki astui voimaan. Laki velvoittaa suuret yritykset laatimaan yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2015 tehdyt katselmukset tulee päivittää vuoden 2019 aikana ja tämän vuoksi useimmilla yrityksillä on juuri nyt kova kiire energiakatselmuksenkanssa. Katselmuksen tekemättä jättäminen saattaa johtaa uhkasakkoihin, mutta Toivasen mukaan käytännössä yrityksille annetaan vielä hiukan lisäaikaa asian korjaamiseksi ennen uhkasakkojen määräämistä.
Suureksi yritykseksi katsotaan toimialaista riippumatta yritys, jonka palveluksessa on yli 250 henkilöä, tai jonka vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa. Lisäksi yritys voidaan luokitella suureksi yritykseksi omistussuhteiden kautta.
Energiatehokkuuslaki perustuu EU-direktiiviin. Tavoitteena on energiatehokkuuden edistäminen ja pienentää EU:ssa toimivien yritysten hiilijalanjälkeä. Tässä onkin onnistuttu.
Energiatehokkuuslaki on hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädännöllä voidaan saada muutosta aikaiseksi ja lopulta laki on tuonut hyötyä niin lainsäädännön kohteena oleville yrityksille, yhteiskunnalle kuin ilmastolle.
”Näissä kohteissa, joissa olemme tehneet energiakatselmuksia ja energiaremontteja, tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiakulutus on pienentynyt 10–25 prosenttia ja elinkaarenaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet vastaavasti”, Mäki kertoo.
Toivasen mukaan tarkastetuissa kohteissa suurin energiansäästö on tullut yleensä lämpöenergian säästön kautta.
”Lämpöenergian käytössä on säästetty keskimäärin 11 prosenttia, sähkönkulutuksessa 4 ja vedenkulutuksen osalta energiaa on säästynyt 3 prosenttia tarkastetuissa kohteissa. Voidaan siis sanoa, että nämä katselmukset ovat hyvin kannattavia myös yrityksille”, Toivanen kertoo.
Energiatehokkuus tuo yritykselle itselleen kustannushyötyjä ja mahdollisuuden modernisoida toimintaansa.
”Erityisesti niissä yrityksissä, joissa johto on sitoutunut energiatehokkuuteen ja ymmärtänyt sen tuomat mahdollisuudet, on tehty investointeja, jotka parantavat yrityksen kannattavuutta ja edistävät vastuullista liiketoimintaa”, Mäki sanoo.
Useimmat yritykset hyödyntävät energiakatselmusta pohjana uudistaessaan toimintaansa ja tuotantotapojaan, mutta on myös toisenlaisia yrityksiä.
”Ikävä kyllä joissakin kohteissa energiakatselmus tehdään vain pakon sanelemana, eikä huomata potentiaalia, mikä liittyy energian säästämiseen ja toimintatapojen järkeistämiseen”, Mäki sanoo.
Näidenkin yritysten on aika herätä, sillä energian käyttöön ja hiilineutraaliin toimintaan liittyvää lainsäädäntöön odotettavissa kiristyksiä. Parhaillaan lausuntokierrokselle on lähdössä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) perustuva lakiesitys, jonka on määrä tulla voimaan 10.3.2020. Laki tiukentaa edelleen isompien ei asuinkäytössä olevien rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia.
Nykyisen lainsäädännön taustalla on ollut EU:n 20 prosentin päästövähennystavoite vuosina 2013–2020 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Nyt vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta.
Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot ovat sitoutuneet tavoittelemaan ilmastonmuutoksen rajoittamista korkeintaan 1,5 asteen lämpenemiseen. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen ilmastoraportin mukaan nykyiset toimet eivät ole riittäviä, vaan tahtia on kiristettävä. EU:n uusi komissio ja Suomen hallitus puhuvatkin jo hiilineutraaliudesta. Suomen hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaan tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Toistaiseksi energiatehokkuuskatselmukset ovat siis olleet vapaaehtoisia pienemmille yrityksille ja kunnille. Vapaaehtoisesti tehtäviin energiakatselmuksiin voi saada energiatukea työ- ja elinkeinoministeriöltä TEM:istä Business Finlandin kautta.
”Suositukseni on, että pienemmät yritykset ja yhteisöt alkavat viimeistään nyt selvittää tarkasti omaa energiakulutustaan. Paitsi, että lainsäädäntö tulee tiukentumaan ja ilmastonmuutos vaatii toimenpiteitä, energiatehokkuus tarjoaa myös merkittävää kilpailuetua”, Mäki sanoo.
Kirjoittaja: Outi Toivanen-Visti
© EcoReal Oy 2016–2023
