SOITA MEILLE JA KYSY LISÄÄ: +358 9 8561 7177
SOITA MEILLE JA KYSY LISÄÄ: +358 9 8561 7177
Julkaistu 12.3.2021 08:38
Muuttuneen ilmaston myötä olemme ehtineet jo tottua siihen, että talvet Etelä-Suomessa muistuttavat usein jatkuvaa marraskuuta. Kuluva talvi on poikkeus viime vuosina totuttuun, ja alkuvuoden lämmityskulut ovat ylittäneet monen kiinteistön omistajan budjetin. Lämmitystarve pääkaupunkiseudulla vuoden 2021 tammi-helmikuussa oli n. 33% edellisvuotta korkeampi, mutta kuitenkin vain 4% pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Menneinä vuosikymmeninä kulunut alkuvuosi ei siis olisi tuntunut poikkeuksellisen kylmältä.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa merkittävästi rakennusten energiankulutukseen. Lämmitystarve vähenee, lämmityskausi lyhenee ja jäähdytyksen tarve lisääntyy. Ilmatieteen laitoksen tekemien tutkimusten mukaan kuluvan vuosisadan lopulla lämmitystarve voi vähentyä Etelä-Suomessa jopa 25-50% nykytasosta. Vähäpäästöisimmässäkin skenaariossa lämmitystarve vähenee vuosisadan loppuun mennessä noin 12-25%. Lisäksi lämpenevän ilmaston myötä kesäaikainen jäähdytystarve voi nousta joillakin alueilla jopa 5-6 kertaiseksi nykyiseen verrattuna.
Vuosisadan loppu on vielä kaukana, mutta muutoksen ennustetaan olemaan huomattava jo tulevina vuosikymmeninä. Nyt rakennettavien uudiskohteiden suunnitellun käyttöiän aikana ilmasto tulee siis todennäköisesti muuttumaan merkittävästi tämänhetkisestä. Muuttuvat olosuhteet aiheuttavat painetta päivittää myös rakennusten suunnittelun perinteisiä malleja. Lisääntynyt viistosade ja nollan molemmin puolin pyörivä lämpötila lisäävät rakenteiden rasitusta, ja uusia toimintamalleja on perusteltua miettiä myös talotekniikan puolella. Onko lämmitysjärjestelmiä enää nykyisin järkevä mitoittaa Etelä-Suomessa -26 asteen pakkasille, jos tällaisia lämpötiloja koetaan enää korkeintaan muutama tunti vuodessa? Olisiko uusien rakennusten suunnittelussa syytä huomioida jäähdytys myös sellaisissa kohteissa, joissa sitä ei aivan välttämättä vielä tarvitse?
Ilmastonmuutos ajaa kiinteistöjen omistajia miettimään miten kohteet rakennetaan ja saneerataan niin, että tilojen olosuhteet vastaisivat tulevaisuudessakin käyttäjien vaatimuksia. Myös energiankäytön elinkaaripäästöt sekä rakentamisen hiilijalanjälki saavat enemmän painoarvoa investointipäätösten teossa.
Energiantuotantoratkaisut, joissa kesäaikainen jäähdytysenergia varastoidaan kallioperään talven lämmityskautta varten, tulevat olemaan entistä kannattavampia, ja lämmön kausivarastointia tullaan toteuttamaan lisääntyvässä määrin sekä paikallisesti kiinteistökohtaisina ratkaisuina, että myös teollisen mittakaavan sovelluksina kaukolämpöyhtiöiden toimesta.
Paikallisten ja keskitettyjen energiaratkaisujen keskinäinen kilpailu tulee synnyttämään innovaatioita, ja lopputuloksena syntyvät, aiempaa vähäpäästöisemmät ja edullisemmat energiaratkaisut hyödyttävät lopulta sekä ilmastoa, että energiankäyttäjiä. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Vantaan Energian suunnittelema maailman suurin lämmön kausivarasto, jonka kapasiteetti vastaa n. miljoonaa metriä geoenergiakaivoja. Aika näyttää onko keskitetty varasto ja kaksisuuntainen kaukolämpö paikallisia geoenergiaratkaisuja kilpailukykyisempi.
© EcoReal Oy 2016–2023