SOITA MEILLE JA KYSY LISÄÄ: +358 9 8561 7177

Vanhojen kauppakeskusten uusi elämä vaatii energiatehokkuutta

Julkaistu 25.9.2019 09:33

Lämpöpuhaltimen pelti naksahtelee äänekkäästi samaan aikaan, kun joogaopettaja huutaa ohjeita salilliselle harrastajia arki-iltana vanhan kauppakeskuksen tiloissa Vantaalla.

Nykyisin tässä kauppakeskuksessa ei enää myydä vaatteita eikä koruja. Alakerrassa on vielä ruokakauppa, mutta yläkerran tilat on muutettu harrastetiloiksi. Kauppakeskusten muutos on nähty jo jonkin aikaa.

Elokuussa Kauppakeskusyhdistys ja KTI Kiinteistötieto kertoivat, että kauppakeskusten huhti-kesäkuun kokonaismyynti kasvoi 1,5 prosenttia edellisestä vuodesta.

Voimakkainta kasvu oli suurten kaupunkien ulkopuolisissa kauppakeskuksissa, joissa kasvuluvut olivat jopa neljä prosenttia suuremmat kuin samalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Nämä kauppakeskukset sijaitsevat esimerkiksi Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Keravalla, Kotkassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa, Rovaniemellä, Salossa ja Torniossa.

Kasvu oli pitkälti palveluiden kysynnän kasvua, kuten kahvila- ja ravintolapalveluiden sekä viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynnin kasvua.

Vanhoille kauppakeskuskiinteistöille on siis edelleen paljon käyttöä. Ikävä kyllä uudet ja palveluihin keskittyvät toiminnot kuluttavat usein enemmän energiaa kuin perinteiset tavaroita myyvät kaupat. Ruokakauppa toki kuluttaa edelleen paljon energiaa kylmälaitteiden ja logistiikan vuoksi.

Suomessa rakennusten osuus energian loppukäytöstä on 40 prosenttia ja valtaosa Suomen rakennuskannasta on rakennettu 1960-1980 -luvuilla. Tämän vuoksi vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on oleellisinta, kun rakennusten hiilijalanjälkeä halutaan pienentää.

Kun liikerakennuksiin tehdään energiakatselmuksia ja energiaremontteja, useimmiten kiinteistöjen energiakulutusta voidaan tehostaa 10–25 prosenttia.

Energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ovat myös taloudellisesti erittäin kannattavia. Yleensä niiden takaisinmaksuaika on 3–7 vuotta ja investoinnin vuosittainen tuotto 15–30 prosenttia.

Suurten ja myös pienempien kiinteistönomistajien kannattaa viimeistään nyt herätä siihen, että ilmastonmuutoksen hillintä ei ole kallista. Se ei ole kustannus, vaan se on investointi, erityisesti jos kiinteistön energiakulutus on lisääntynyt käytön muuttumisen myötä.

Kiinteistöissä käytettävä tekniikka on kehittynyt nopeasti. Sen ansiosta melko uusienkin rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa helposti ja kannattavasti ratkaisuilla, jotka ovat teknisesti luotettavia.

Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi modernisoimalla rakennusautomaatiota ja ilmanvaihtoa. Tällaiset toimenpiteet parantavat myös kiinteistöä käyttävien ihmisten sisäolosuhteita.

(Juttu on julkaistu alunperin Finnish Green Building Councilin nettisivuilla World Green Building Weekin yhteydessä täällä)

(Kuva: Kauppakeskus Sello, Finnish Green Building Council)

Artikkelissa mainitut palvelut